Miksi teemasta ”Vuodenajat ja sää” tulee hyvä kirja
Seikkailu, joka sopii lapselle
Sää on ensimmäisiä luonnonilmiöitä, jotka lapsi todella huomaa: pakkanen nipistää poskia, sade tekee lätäköitä, joissa voi hyppiä, ja kesäilta on valoisa vielä pitkään nukkumaanmenoajan jälkeen. Suomessa vuodenajat vaihtuvat selvästi, ja jokaisella on omat vaatteensa, äänensä ja leikkinsä. Kuvakirja, jossa lapsesi kulkee läpi koko vuoden, kokoaa nämä havainnot yhteen. Sama paikka voi näyttää aivan erilaiselta tammikuussa ja heinäkuussa. Lapsesi voi huomata sen itsekin ikkunasta katsellessaan ja oppia samalla sanoja sille, mitä ympärillä tapahtuu.
Sama puu neljässä asussa
Vuodenajoista kertova kirja voi seurata yhtä paikkaa läpi vuoden: omenapuuta, joka seisoo paljaana, kukkii, kantaa hedelmiä ja pudottaa lehtensä, tai ikkunaa, josta lapsesi katselee lumen, sateen ja auringon vuorottelua. Säästä voi tulla hahmoja: sadepilvi, joka ei lakkaa itkemästä, tai tuuli, joka kiusoittelee pyykkejä. Jokaisella vuodenajalla on omat leikkinsä: pulkkailu, lätäköissä hyppiminen, järvessä uiminen ja lehtikasoihin heittäytyminen. Jokainen vuodenaika voi saada kuviin myös oman sävynsä: valkoisen, vaaleanvihreän, keltaisen ja ruosteenpunaisen. Jos asutte riittävän pohjoisessa, kirja voi näyttää, kuinka aurinko ei laske kesällä lainkaan ja näyttäytyy keskitalvella vain hädin tuskin.
Teidän taivaanne, teidän pihanne
Vuodesta tulee lapsesi oma, kun paikkakin tuntuu tutulta. Asutteko meren äärellä, kaupungissa, jossa kadut kiiltävät sateesta, vai talossa metsän laidalla? Onko pihalla erityinen puu tai mäki, jossa laskette joka talvi pulkalla? Kirjoita mukaan oikeanvärinen haalari, kesänviettopaikka, omenoiden poimiminen naapurissa ja lapsesi syntymäpäivän kuukausi. Silloin syntymäpäivästä voi tulla yksi vuoden kohokohdista. Ovatko talvet teillä valkoisia ja narskuvia vai enimmäkseen harmaita ja märkiä? Kirja voi näyttää juuri teidän seutunne sään.
Vuoden seuraaminen yhdessä
0–2-vuotiaalle säästä tulee ääniä ja tuntemuksia: loisketta, narsketta, huminaa ja lämpöä. 3–5-vuotias pitää usein sään ja vaatteiden yhdistämisestä: saappaat sateeseen ja pipo lumisäähän. 6–9-vuotiaan tarinassa voidaan kysyä, miksi lehdet vaihtavat väriä tai minne muuttolinnut lentävät, ja yli 10-vuotiaan kirjaan myrsky voi tuoda jännitystä.
Lukemisen jälkeen voitte pitää viikon ajan sääpäiväkirjaa ja piirtää joka aamu päivän sään. Ottakaa samasta puusta valokuva jokaisena vuodenaikana ja laittakaa kuvat vierekkäin. Juhannuksena voitte myös jutella siitä, kuinka pitkään juuri sinä iltana on valoisaa.
Lapsesi on sankari
Täytät lapsen nimen, iän ja sen, mistä lapsi pitää, ja lataat valokuvan. Tarina, jonka aiheena on vuodenajat ja sää, kirjoitetaan juuri lapsellesi, ja kolmetoista kuvaa ja kansi piirretään valokuvan pohjalta valitsemallasi tyylillä. Sisarukset, vanhemmat, isovanhemmat tai lemmikki voivat tulla mukaan, jopa viisi hahmoa. Jos haluat saada mukaan jotain, mikä on viime aikoina tapahtunut, matkan tai irronneen hampaan, kirjoita se, niin se punotaan mukaan.
E-kirjasta sidottuun kirjaan
E-kirja on valmis muutama minuutti maksun jälkeen, ja voit muokata tekstiä ja pyytää uusia kuvia. Sitten tilaat sen sidottuna A4-kirjana. Aloita kirjan teko tai lue lisää hinnoista. Haluatko nähdä valmiin kirjan ennen kuin päätät? Selaa esimerkkikirjojamme.
Näin tarina voi alkaa
Eräänä aamuna ikkunalaudan ulkopuolella istuu pieni ukko. Hän on tehty jäästä, ja hänen nenänään on jääpuikko. ”Minä olen talvi”, hän sanoo lasin läpi. ”Olen niin väsynyt. Auttaisitko minua löytämään kevään, jotta pääsisin lepäämään?” Vedät päällesi haalarin, pipon ja isot lapaset. Ulkona lumi narskuu saappaiden alla. Etsitte kuusten alta ja puuvajan takaa, mutta kaikki on valkoista ja hiljaista. Sitten huomaat jotakin portin vieressä olevan suuren kiven luona, johon aurinko paistaa koko aamupäivän. Lumi on sulanut pieneksi rinkulaksi, ja sen keskeltä pistää esiin jotakin vihreää. Talviukko kumartuu niin alas, että jääpuikko melkein koskettaa maata. ”Siinä hän on”, ukko kuiskaa. ”Mutta hän on niin pieni. Hän tarvitsee jonkun vahtimaan, kunnes hän on kasvanut.”






