Silmät taskulampun valossa
Sängyn alla rapisee ilta toisensa jälkeen. Eräänä yönä lapsi sytyttää taskulampun ja kurkistaa alas. Kahdet suuret silmät katsovat takaisin. Hirviö ei kuitenkaan huuda. Se räpyttelee silmiään valossa, ryömii lähemmäs seinää ja näyttää melkein lastakin pelokkaammalta.
Käy ilmi, että hirviöllä on omat syynsä piileskellä, ja ne liittyvät yöhön. Lapsi ja hirviö lähtevät yhdessä yölliselle kierrokselle taloon. Varjojen takaa paljastuu tuttuja asioita, ja äänille löytyy selitys. Miten yö päättyy, ja muuttaako hirviö pois vai jääkö se? Se selviää tarinasta.
Lapselle, joka kurkistaa sängyn alle
Idea sopii lapselle, joka haluaa jättää valon päälle, pyytää pitämään oven raollaan tai kuuntelee ääniä talon hiljennyttyä. Tarina on rauhallinen ja vähän hassu, eikä kummankaan pelolle naureta, ei lapsen eikä hirviön. Tarina voi lohduttaa myös muuton jälkeen, kun uuden huoneen äänet ovat vielä vieraita.
Kolmevuotias saa tutustua pehmeään, pyöreään hirviöön, josta on helppo pitää. Kahdeksanvuotias voi leikkiä taskulampun kanssa salapoliisia, selvittää varjojen alkuperää ja huvittua siitä, että hirviö pelkää niinkin tavallista asiaa kuin pölynimuria.
Huone, jossa rapisee
Kuvaile lapsen oikeaa makuuhuonetta: yövaloa, katon tähtiä ja tyynyä vartioivaa pehmolelua. Jos lapsella on oma taskulamppu, se voi saada tarinassa tärkeän roolin. Samassa huoneessa nukkuva sisarus voi tulla tutkimusretkelle mukaan, ja öisin oikeastikin rapisteleva kissa voi paljastua osaksi arvoitusta.
Lukemisen jälkeen voitte antaa hirviölle nimen ja piirtää sen. Tehkää ennen nukkumaanmenoa taskulamppukierros huoneessa ja näyttäkää, mistä varjot oikeasti syntyvät. Jutelkaa siitä, mikä auttaa lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi yöllä. Lisää tarinoita pimeästä ja rohkeista öistä löytyy pimeän pelon teemasta.









