Dinosauruspäivä🦖

Kaikki alkaa omenapuun alta, jossa pilkullinen muna halkeaa ja pieni vihreä dinosaurus kurkistaa ulos. Sillä on nälkä ja suru, ja se kasvaa aivan liian nopeasti mahtuakseen vaatekaappiin piiloon kovin pitkäksi aikaa. Lapsi ymmärtää, että dinosauruksen on päästävä kotiin – ja että koti on hyvin kaukana menneisyydessä.

Matka kulkee taloja korkeampien saniaisten metsissä, savuavien tulivuorten ohi ja tasangoilla, joilla maa tärisee suurten eläinten askelten alla. Pieni dinosaurus ei tunnista äitiään kaikkien jättiläisten joukosta, joten lapsi etsii johtolankoja: jalanjälkeä, ääntä, pesää. Miten äidin ja poikasen tapaaminen lopulta sujuu ja kuinka lapsi pääsee takaisin kotiin? Se selviää kirjasta.

Tämä tarina sopii lapselle, joka osaa luetella dinosaurusten nimiä, jolla on kokonainen laatikollinen leikkidinosauruksia tai joka kaivaa luita hiekkalaatikolla. Se sopii myös lapselle, joka on joskus kadottanut vanhempansa hetkeksi kaupassa ja muistaa, miten hyvältä tuntui löytää toisensa taas.

Kolmevuotias voi nauttia pienen ja suuren eroista, jylisevistä äänistä ja pienen dinosauruksen piipityksestä. Kahdeksanvuotias saattaa haluta tietää, mikä dinosauruslaji on kyseessä, ja käyttää tietojaan äidin olinpaikan selvittämiseen.

Jos pihallanne kasvaa omenapuu tai jokin muu puu, muna voi löytyä juuri sen alta. Kerro, mistä dinosauruksesta lapsi pitää eniten, niin se voi ilmestyä matkan varrella. Sisarus voi auttaa kantamaan munaa, ja perheen koira voi olla se, joka ensimmäisenä löytää sen vainullaan.

Lukemisen jälkeen voitte jutella siitä, kuinka dinosaurukset munivat aivan kuten linnut nykyään. Linnut polveutuvatkin dinosauruksista. Katselkaa siis puistossa varista tai kyyhkystä ja etsikää yhtäläisyyksiä jaloista ja kävelytyylistä. Lisää muinaisaikojen seikkailuja löytyy teemasta Dinosaurukset.