Lapselle syntyy sisarus: odotus, ensitapaaminen ja ensimmäiset viikot

Uusi vauva on helppo nähdä lahjana isommalle lapselle. Lapsesta voi kuitenkin tuntua siltä kuin joku muuttaisi hänen huoneeseensa kysymättä eikä enää lähtisi pois. Näin voit tukea kaksivuotiasta, joka ei vielä ymmärrä, kolmivuotiasta, joka haluaa taas tuttipullon, tai koululaista, joka ei sano mitään.

Ensin: sinäkin saat olla vähän surullinen

Moni vanhempi tuntee ilon keskellä myös surua. Aika, jolloin olitte esikoisen kanssa kahdestaan, on päättymässä. Ja kun vauva syntyy, voi tapahtua jotain kummallista. Lapsi, joka oli vielä eilen sinun vauvasi, tuntuu yhtäkkiä valtavan isolta: jalat ovat suuret, ääni kova ja kyynärpäät joka paikassa. Saatat huomata ärsyyntyväsi siitä, kuinka paljon tilaa hän vie. Sitten lapsi nukahtaa, ja näet, miten pieni hän vielä onkaan.

Se ei tarkoita, että teet jotain väärin. Ymmärrät, miten suuri muutos tämä lapselle on, ja se on hyvä lähtökohta. Et voi suojella häntä kaikilta vaikeilta tunteilta, eikä tarvitsekaan. Tärkeintä on, että lapsi saa tuntea ne sinun lähelläsi.

Odotusaikana: kerro itse ja puhu totta

Kerro lapselle itse, ennen kuin hän kuulee uutisen muualta. Sopiva ajankohta riippuu iästä. Kaksivuotiaalle ”viiden kuukauden päästä” ei vielä merkitse paljoa, joten voit odottaa, kunnes vatsa näkyy ja kotona alkaa tapahtua muutoksia. Viisivuotiaalle voi kertoa aiemmin, jotta hän ehtii ihmetellä ja kysellä. Liitä odotus johonkin tuttuun: vauva syntyy syntymäpäivän jälkeen, lumen tultua tai mansikka-aikaan.

Kerro rehellisesti, millaisia vauvat ovat. Heti leikkikaveria odottava lapsi voi muuten pettyä. Voit sanoa vaikka: ”Vauvat ovat aluksi aika tylsiä. Ne eivät osaa rakentaa legoilla, vaan lähinnä syövät, nukkuvat ja itkevät. Mutta kun vauva nukkuu, sinä ja minä voimme rakentaa maailman korkeimman tornin.” Voitte myös katsella lapsen omia vauvakuvia: ”Sinäkin olit näin pieni. Itkit, kun sinulla oli nälkä, ja minä tulin luoksesi.”

Onko pinnasänky vaihtumassa ison lapsen sänkyyn tai lapsi muuttamassa omaan huoneeseen? Muutos kannattaa tehdä useita kuukausia ennen vauvan syntymää, jotta lapsesta ei tunnu, että vauva vei hänen paikkansa. Sen sijaan tutista tai vaipoista luopuminen voi odottaa, kunnes uusi arki on asettunut.

Yksivuotiaskin, joka ei vielä ymmärrä sanaa vauva, huomaa muutokset: kasvavan vatsan vuoksi sylissä on vähemmän tilaa, vanhempi on väsyneempi ja nurkkaan ilmestyy uusi sänky. Kaikkea ei voi selittää, mutta turvaa voi antaa pitämällä kiinni tutuista iltarutiineista ja iltasadusta sekä ottamalla lapsen vähän useammin syliin.

Ensitapaaminen: yritä pitää syli vapaana

Jos otat tästä jutusta mukaasi vain yhden vinkin, ota tämä. Jos mahdollista, yritä olla pitämättä vauvaa sylissä, kun isompi lapsi tulee tapaamaan häntä sairaalaan tai kun astutte kotiovesta sisään. Laske vauva turvallisesti sänkyyn tai anna hänet hetkeksi toisen syliin. Silloin voit ottaa isomman lapsen vastaan ja halata häntä ensimmäiseksi. Jos tapaaminen ei mennyt näin, ei haittaa. Tuhannet pienet hetket merkitsevät, ei vain yksi.

Anna lapsen tutustua vauvaan omaan tahtiinsa. Joku haluaa pitää vauvaa sylissä heti. Toinen vilkaisee hetken ja kysyy sitten, onko jäätelöä. Molemmat ovat aivan tavallisia tapoja kohdata jotain, mitä on vaikea käsittää kerralla.

Joissakin perheissä isosisarus saa lahjan ”vauvalta”. Sen ei tarvitse olla kallis. Pieni lahja voi olla tapa näyttää, että isompikin lapsi on ajatuksissa.

Ensimmäiset viikot: kun uusi arki alkaa tuntua todelta

Vaikein hetki ei usein tule ensimmäisenä päivänä. Se voi tulla tiistaina kolme viikkoa myöhemmin, kun vierailut ovat loppuneet ja lapsi ymmärtää, että vauva jää asumaan kotiin. Ja juuri kun istut alas imettämään tai antamaan pulloa etkä pääse nousemaan, kolmivuotias tarvitsee maitoa heti tai kiipeää kirjahyllyyn. Varaa näihin hetkiin jotain valmiiksi: äänikirja, rasiallinen tarroja, jotka otetaan esiin vain silloin, tai kirja, jota voitte lukea yhdessä sohvalla vauvan syödessä.

Moni lapsi haluaa taas olla pieni. Viisi- tai kuusivuotiaskin saattaa pyytää tuttipulloa, haluta tulla kannetuksi tai alkaa puhua vauvan äänellä. Muutos voi näkyä vasta kuukausien kuluttua (Ruotsin terveyspalvelu 1177, ruotsiksi). Anna lapsen olla hetken pieni. Usein tarve menee ajan kanssa ohi. Yritä sanoa vähän harvemmin ”sinähän olet jo iso”. Isokin lapsi haluaa joskus olla pieni.

Jossain vaiheessa saatat kuulla: ”Vie vauva takaisin.” Älä säikähdä tai häpeä. Pue lapsen tunne sanoiksi sen sijaan, että kertoisit, mitä hänen pitäisi tuntea: ”Sinusta oli ennen paremmin. Ymmärrän sen. Minullakin on joskus ikävä sitä, kun olimme vain me.” Kolmivuotiaalle voi sanoa vielä yksinkertaisemmin: ”Sinua suututtaa vauva. Saa suuttua, mutta emme lyö.”

Koululaisella on enemmän sanoja, mutta tunteet eivät välttämättä ole yhtään pienempiä. Isompi lapsi voi pärjätä pitkään ja muuttua sitten riitaiseksi, surulliseksi tai poikkeuksellisen kiltiksi. Myös kilteyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Lapsi, joka ei yhtäkkiä näytä tarvitsevan mitään, saattaa tarvita sinua enemmän kuin koskaan.

Kahdenkeskistä aikaa ja ensimmäinen tervehdys

Järjestä isommalle lapselle joka päivä pieni hetki kahden kesken myös sen vanhemman kanssa, jonka aikaa vauva vie eniten. Hetken ei tarvitse olla pitkä, mutta tehkää jotain, mihin vauva ei tule mukaan: käykää leikkipuistossa, kootkaa palapeliä tai lukekaa satu isomman lapsen sängyssä ovi suljettuna.

Ota vieraat vastaan ovella ja pyydä heitä tervehtimään ensin isosisarusta, ennen kuin he kumartuvat katsomaan vauvaa. Jos joku tuo vauvalle lahjan, hän voi halutessaan tuoda jotain pientä myös isommalle lapselle. Tällaiset asiat voivat jäädä lapsen mieleen kauan sen jälkeen, kun vauvanvaatteet ovat jääneet pieniksi.

Kirja, jossa isosisarus on päähenkilö

Kun kaikkien katseet kääntyvät vauvaan, isompikin lapsi tarvitsee tilaisuuden olla päähenkilö. Oma kirja voi antaa sen: isosisko tai -veli seikkailee omilla kasvoillaan, oman nallensa kanssa ja saa tehtävän, josta vain isosisarus voi selviytyä. Lukekaa kirjaa sohvalla vauvan nukkuessa ja viettäkää vartti, jolloin kaikki pyörii taas isomman lapsen ympärillä. Kirja sopii myös vauvan lahjaksi ensitapaamisessa. Tutustu lahjoihin tulevalle isosisarukselle tai teemaan Isoksi sisarukseksi tuleminen.

Muutaman vuoden päästä, kun nuorempi sisarus haluaa oman kirjan, lapset voivat esiintyä myös toistensa tarinoissa. Lue jutustamme sisaruksista samassa kirjassa, miten molemmille löytyy tilaa ilman, että kumpikaan jää sivuosaan.

Jos kaikki tuntuu liian raskaalta

Useimmat sisarukset löytävät toisensa omassa tahdissaan, usein hetkinä, joita kukaan ei olisi osannut suunnitella: esimerkiksi kun vauva nauraa ensimmäisen kerran isosisarukselle, eikä kenellekään muulle. Mutta jos olet huolissasi tai sinun on vaikea kiintyä vauvaan tai riittää isommalle lapselle, puhu jonkun kanssa ajoissa.

Neuvolasta saat tukea sekä omaan jaksamiseesi että lapsen tilanteeseen. Koululaisen asioissa voit olla yhteydessä myös kouluterveydenhoitajaan tai koulun oppilashuoltoon. Apua voi kysyä lisäksi terveysasemalta tai perheneuvolasta. Ruotsin terveyspalvelu 1177:n ruotsinkielisessä jutussa sisaruksen saamisesta käsitellään myös adoptiota ja perheiden yhteen muuttamista.

Haluatko nähdä valmiin kirjan ennen kuin päätät? Selaa esimerkkikirjojamme.